Miellän olevani hieman epätyypillinen psykoterapeutti. Se tunne saa automaattisesti aikaan huijarisyndrooman heräämisen. Epätyypillisyys ei ole huono asia ollenkaan, sehän erottaa minut muista. Keskimäärin miellän psykoterapeutin hyvin neutraaliksi hahmoksi, mitä taas en itse koe olevani. Minä en ole ihan jokaisen terapeutti, olen just mun asiakkaideni terapeutti. Haluan tehdä työni hyvin kaikilla niillä resursseilla, joita minulla on käytössä. Pidän siitä, että myös asiakas kokee hyötyvänsä terapiasta. Se on itseasiassa yksi suurimpia työtäni ohjaavia tekijöitä.
Mutta asiaan! Se, että ihminen ei tunne kuuluvansa joukkoon, on omiaan herättämään huijaritunteita ja pahimmillaan estää ihmistä toimimasta parhaalla mahdollisella tavalla. Monesti kuulen ihmisten yrittävän aktiivisesti sulautua joukkoon, johon pitäisi kuulua. Siinä on puolensa, kun ei aiheuta mielipiteitä. Käytännössä se kuitenkin on kovin kuormittavaa ja se lisää entisestään kelpaamattomuuden kokemusta.
Mitä siis suosittelen? Suosittelen, että pikkuhiljaa yritä löytää sinun tapaasi olla. Pala ja askel kerrallaan. Itse pelkäsin kauheasti nähdyksi tulemista, ja aloin tehdä tiktok-videoita, joiden avulla pikkuhiljaa pääsin siitä pelosta eroon. Opin, ettei ole vaarallista, jos joku on eri mieltä. Opin, että ei haittaa, vaikka kukaan ei reagoisi videooni, opin, että joskus olen myös asian ytimessä. Enää en niin kovin pelkää kertoa omaa mielipidettäni ja tuoda esiin näkökulmia. Se ei siis tarkoita sitä, etten enää mieti, mitä muut sanovat. Mietin kyllä. Mutta osaan myös jo miettiä, kenen mielipiteillä oikeastaan on väliä ja pystyn elämään myös negatiivisen palautteen kanssa. Siitäpä pääsisikin sujuvasti perfektionismiin, mikä itseasiassa on aika lähesesti huijariuden kanssa tekemisissä... Siitä toisella kertaa.
En siis sano, että sinun pitää ruveta tekemään tiktok-videoita, vaan tehdä jotain, mikä sinua pelottaa. Tehdä pelosta huolimatta, sillä useimmiten pahinta mitä mielemme voivatkaan kuvitella, ei todellisuudessa tapahdu. Avainasemassa tässä on pienin mahdollinen askel. Ei suurin mahdollinen, vaan pienin mahdollinen askel. Mitä se sinun elämässäsi tarkoittaakaan. Tunnista pelkosi ja ala lähestymään sitä pala kerrallaan. Pieni askel kerrallaan. Tsemppiä matkaan!